Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Arkiston aarteita ja tulevaisuuden suunnitelmia: Slovenia - Bled

16.3.2013

Arkiston aarteita ja tulevaisuuden suunnitelmia: Slovenia - Bled


Palatkaamme tässä kohdin hieman menneisiin, sillä samaiset maisemat liittyvät vahvasti myös tulevaisuuteen! Kesälomasuunnitelmissa on ehditty seilata Jenkeissä, Malesiassa, Ahvenanmeren saaristossa ja aina niin monipuolisessa Euroopassa. Ihan helpolla ei päätös syntynyt, mutta nyt se on tehty ja tuntuu erittäin hyvältä. Eurooppaan suunnataan ja osittain tuttuihin maisemiin, nimittäin ainakin Sloveniaan. Vierailimme Sloveniassa Kroatian matkan jatkoksi ja ihastuimme ikihyviksi. Aikaa oli vain neljä päivää ja päällimmäiseksi jäi fiilis, että tänne on pakko päästä uudelleen ajan kanssa!

Suuntasimme Sloveniaan Kroatiasta palautettuamme auton Rabacin kylään. Bussilla ensimmäinen siirtymä Rijekaan ja sieltä junalla kohti Ljubljanaa. Pääkaupungista emme ehtineet nähdä tullessa juna-asemaa enempää, sillä bussit kohti Bledin kylää lähtevät aivan aseman vierestä. Perillä Bledissä asetuimme taloksi ennakkoon varattuun majapaikkaan nimeltä Alp Pension. Idyllistä perheen ylläpitämää hotellia puolihoidolla voimme suositella lämpimästi ja toivottavasti saamme itsekin huoneen sieltä ensi kesänä. Välttelemme normaalisti kaikenlaisia puolihoitoja, sillä illallisen etsiminen lomalla on jo puoliruokaa (kunhan sitä ei olla liian nälkäisiä), mutta naurettava 10€ hintaero huoneen hinnassa sai meidät kokeilemaan tätäkin vaihtoehtoa. Bledissä lopulta päivät täyttyivät aktiviteeteista ja oli oikeastaan mukavaa illastaa hotellin pihamaalla ja ottaa rennosti. Pöperöt olivat vieläpä erinomaisia.

Päivällinen hotellin takapihalla

Bledin ympäristöstä löytyy vauhdikkaampiakin aktiviteetteja

Bledin ympäristössä tekemistä ja näkemistä riittää. Aktiiviharrastajalle löytyy mm. melontaa ja varjoliitoa. Me päädyimme kokeilemaan varjoliitoa ja siitä tulikin ihan ehdoton loman kohokohta! Mikäli melontahommat Sloveniassa kiinnostavat, niin kannattaa niiden osalta kurkistaa Sadun blogiin.

Varjoliito hommissa on semmoinen hauska puoli, että vaikka on varannut liitelyn matalammalta kielekkeeltä 1220 metristä, niin tuulen puhaltaessa sopivasti saatat joutua (J:lle päästä) tulemaankin alas korkeammalta 1670 metristä. Saimme tiedon tästä autossa matkalla Bohinj-järven rannalle, jonne auto jätettiin parkkiin ja suunnattiin hiihtohisseillä ylös. Siinä vaiheessa ei suinkaan huolettanut hinnan nousu 85 eurosta 120 euroon, vaan se miten paljon ylempää sitä joutuisi loikkaamaan tyhjän päälle… 

Perillä ylhäällä ei suuremmin aikailtu ja pian lähtikin jo ensimmäinen ryhmämme neljästä jäsenestä matkaan. Siinä vaiheessa kun tandem-reppu oli selässä ja pilotti antoi viimeisiä juoksuaskel ohjeita, niin alkoi todellakin jännittämään. Juoksu alamäkeen näissä korkeuksissa tuntuu täysin luonnottomalta, mutta parin askeleen jälkeen varjo nostaa jo ilmaan ja pääset nostamaan itsesi pussipenkkiin. Fiilistä ilmassa on todella vaikea kuvailla… Ohjaajamme vertasivat sitä purjehdukseen. Tunne on vapaa ja aivan uskomattoman hieno! Milla pääsi parhaimmillaan peräti 1765 metriin, J sai kokeilla ohjaamista ja molemmat saivat kokea spiraalikieputukset. Maahan tultua jalat olivat ainakin Millalla aivan spagettia ja loppu päivä kului fiilistellessä mairea hymy naamalla.

Maisema oli huikea, eikä ihan ekana ollut mielessä "jes tästä juoksen reunaa kohti kunnes lennän!"


Ilme enemmänkin irvistys. Jännitystä ehkäpä hieman ilmassa... 

Ensimmäinen matkassa! 

Sielä se J edellä liitelee :)


Huutoetäisyydellä 



Viimeinen kuvausmomentti ennen pyllähdystä pellolle

Viimeisenä Slovenian päivänä kävimme vielä tutustumassa Vintgar-solaan. Sola oli hieno, vaikkakin melko nopeasti nähty. Solan jälkeen nousimme vielä metsän halki ylös ja laskeuduimme lopulta kauniissa maisemissa pienten kylien läpi takaisin Blediin. 

Slovenian jälkeen oli määränpäänä Italia ja sinne siirtymistä varten olimme varanneet paikat yöjunasta, joka lähti Ljubljaanasta vasta klo 02:28. Varasimme taksin ennakkoon ja kuski nouti meidät sovitusti klo 23:00 hotellilta. Kuski oli sitä mieltä, että meidän olisi parasta suunnata Ljubljanassa ensimmäiseksi Hotel Unioniin ja vastusteluista huolimatta kippasi meidät hotellin eteen. Ystävällinen kuskimme kysyi vielä puolestamme voisimmeko jättää rinkat hotelliin talteen ja sehän passasi. Ystävällinen respa antoi vieläpä kartan käteen ja merkitsi siihen paikat jotka olisivat hieman pidempään auki. Ihmisten ystävällisyys Sloveniassa oli jostain syystä suorastaan yllättävää ja jäänyt kauniin maan lisäksi päällimmäisenä mieleen.

Vintgar-sola



Odottavan aika käy joskus liian pitkäksi 

Matka jatkuu ja uni maistuu. Tällä kertaa hienostellen makuuvaunussa! 

Tunnisteet: , ,

8 kommenttia:

16. maaliskuuta 2013 klo 18.05 , Blogger Annika kirjoitti...

Ah, Sloveniaan on itsekin päästävä joskus vielä takaisin! Mua harmittaa vietävästi, etten käynyt katsomassa Postojnan (tai jotain sinne päin, kirjotusasu on ehkä unohtunut..) luolia! Ens kerralla sitten..Mutta uskomattomia maisemia mahtuu noin pieneen maahan! Piranista menee muuten lautta Venetsiaan, kestää muistaakseni jotain 2-4 tuntia. Kävin siellä päiväpyrähdyksen omalla reissulla ja oli kyllä vikkelä ja edullinen tapa matkustaa :)

 
17. maaliskuuta 2013 klo 7.47 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Näin se vaan on, että Eurooppaa mahtuu myös monenlaista ihanaa ja ihmeellistä. Sitä ei vaan kaikessa suuruuden hulluudessaan meinaa aina muistaa, että upea loma ei aina vaadi lähes kymmenen tuntista lentoa :D Luolista on tullut lukaistua juttua ja vaikuttivat oikein mielenkiintoisilta. Ja kiitos viikon vinkistä, eli Venetsian lautasta!

 
18. maaliskuuta 2013 klo 16.04 , Blogger Tiina kirjoitti...

Ompahan upeaa! Ja tuo liitovarjoilu...Vau! Itse olen vain pikaisesti käynyt Sloveniassa reilireissun yhteydessä aikoja sitten. Pitää kyllä päästä joskus uudestaan :)

 
19. maaliskuuta 2013 klo 18.03 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Ja ajattella miten paljon Sloveniakin on tässä vuosien aikana varmasti muuttunut! Itse olen huolissani jo siitä miten paljon siellä on ehkä muuttunut kolmessa vuodessa... Toivottavasti ei ainakaan ne ihmiset :)

 
13. huhtikuuta 2013 klo 0.24 , Blogger Jenna kirjoitti...

Ihana blogi sulla :) Pitääkin jäädä seurailemaan ja kasvattamaan matkakuumetta lisää!

 
14. huhtikuuta 2013 klo 10.04 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Tervetuloa mukaan! Pientä hiljaiseloa ollut postausrintamalla arjenpyörteiden ja reissuvajeiden vuoksi, mutta pian kuuluu varmasti taas :)

 
19. huhtikuuta 2013 klo 15.51 , Blogger Satu VW kirjoitti...

Aah, tuttuja paikkoja!! Itse suuntaamme Slovenian suuntaan kesäkuussa Soca joen laaksoon "kotiin". :) Teitä muuten odottelee haaste blogissani, en muista oletteko sen jo tehneet kun meikäläisellä hieman kesti haasteeseen vastaaminen... :) Ja tuliko Milla muuten meili perille re: blogimiitti?

 
19. huhtikuuta 2013 klo 20.50 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Eipä olla haastetta tehty, joten kiitämme ja kumarramme! Hauska haaste :)
Blogimiittiasiaan laitan vielä Satu sulle viestiä! Anteeksi että on kestänyt.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu