Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Pingviinimatkat

28.11.2011

Darwin - Ossilan Ivalo?

Travelodge Mirambeena Resort Agodan kautta 40€ / yö
Pullo viiniä, jossa rypäle mainittu 6,50 AUD (n. 4,80€)
Baarissa lasi valkkaria 7,50 AUD (5,50€), tuoppi bisseä 8 AUD (5,90EUR)
Grillattubroileri kaupassa 9,80 AUD (n.7,30€)
Fetan kaltainen juusto palvelutiskiltä 13,50 AUD / Kg
Kahvi kahvilassa 4-4,50 AUD (< 3€)
Koneellinen pyykkiä 3 AUD + kuivaus 3 AUD. Pesuaine 1,50 AUD hotellilta. Yht. 7,50 AUD (5,50€)


Yusuf & Frank
*** Juhanan jupinat ***

Selkein valokuvaustavoitteeni Darwinissa oli muotokuva aboriginaalista, ja lentokentällä näkemäni perusteella tehtävä vielä vaikutti helpolta. Paikka suorastaan kuhisi alkuasukkaita, jotka liikkuivat joko perheidensä tai rugby-jengiensä kanssa. Siistejä ja hyväkäytöksisiä ihmisiä, joiden luokse vaikuttaisi olevan helppoa mennä ruinaamaan kuvaa tai kahta.

Asettauduttuamme aloillemme Darwiniin kokosin kamerani abbis-hunt-konfiguraatioon, ja lähdin kylille stalkkailemaan. Kovin kauas en kerennyt todetakseni lentokentällä näkemäni porukan olevan toista maata kuin kaupungilla luuhaavaan. Ne, ketkä käyttivät suihkua ja pitivät rahansa säästötilillä bottle-shopin sijaan lentelivät lentsikoilla. Suihkuttomat sen sijaan istuskelivat varjoissa ja möykkäsivät. Stadissa heitä kutsuttaisiin spurguiksi.

Abbis-Hunt konfiguraatio
Aikani kävelin ympäri polttavan kuumaa Darwinia ja yritin spottailla sopivaa uhria. Mitään superteleä kun ei käytössä ole, niin parin kymmenen metrin päähän pitäisi saalista vähintään päästä, ja sitä kuvaa ei enää huomaamattomasti otettaisi. Päätinkin, että unohdan kaukoammunnat ja pyrin iholle. Vaikeusaste nousee huomattavasti, koska itse kuvaaminen on tällöin enää aika pieni osa työmäärästä. Pitää ansaita kuvan kohteelta niin lupa kuin luottamus, ja myös selvitä ilman rahan ojenteluita.

Noin puolen tunnin kävelyn jälkeen näin yksinäisen aboriginaalin istuskelemassa tien reunalla. Kääri siinä sätkää ja huuteli ohikulkijoille. Tullessani miehen kohdalle, huudahti tämä miten menee. Ukkeli yllättyi kun pysähdyin ja vastasin. Kerrottuani olevani kotoisin suomesta, kirkaistui kaverin ilme. Helsinki! Se on teidän pääkaupunkinne! Edellisenä päivänä autovuokraamo Thriftyn n. 35v myymäläpäällikkö sijoitti suomen eteläiselle pallonpuoliskolle, joten vanhan aboriginaalin tieto pääsi yllättämään.

Mies pyysi minua istumaan alas viereensä, ja tein työtä käskettyä. Frank oli hänen nimensä ja Yusuf minun. Sen oikeammin Frank ei saanut Juusoa lausuttua. Juttelimme hetken, ehkä vartin, niitä näitä. Lopulta kysyin lupaa kuvaan, mihin Frank sanoi 20AUD. Kerroin mitä kuvalla teen, ja aikamme neuvoteltua Frank löi lopullisen diilin pöytään: Saat kuvasi maksutta, jos pysäytät ohikulkijan ottamaan kuvan meistä kahdesta, viet sen mukanasi suomeen ja näytät sitä kaikille. 

***


Darwin, Darwin…. Mistä sitä aloittasikaan… Kyseessähän on ainoa Australian territorioiden trooppinen pääkaupunki ja se sijaitsee maantieteellisesti lähempänä Balia, kuin Sydneytä. Kaupunki on perustettu vuonna 1869 ja alun perin kantanut nimeä Palmerston. Pääkatuja on oikeastaan kolme pikkuruista kadunpätkää, joiden varsilla suurin osa shoppailusta, pankeista, ravintoloista ja baareista löytyy. Kaupungin keskusta oli paljon pienempi, kuin mitä odotimme, kuitenkin voidaan sanoa, että Darwin on pikkukaupunki ison kaupungin mausteilla. Nykyiseen katukuvaan ovat vaikuttaneet paljolti toisen maailmansodan aikaiset pommitukset ja jouluna 1974 kaupunkiin keskellä aattoyötä iskenyt pyörremyrsky Tracy, jonka jäljiltä 11.200 kodista jäi vain 400 pystyyn. Tätä nykyä Darwinissa on n. 74.000 asukasta ja 30% heistä on aborginaaleja (Larrakia). Paras aika vierailulle on varmastikin Suomen kesä, sillä nyt täällä on sadekausi. Sade ei meidän päivärytmiä päässyt haittaamaan, mutta monet paikat sulkevat ovensa lokakuussa ja avaavat vasta keväällä.

Darwin watherfront

 
Meillä Darwinissa vierähti kokonainen viikko! Ei voi sanoa, että olisimme jotakin erityistä tehneet, mutta muuten vaan viihdyttiin, nautittiin ja leikittiin kotia. Kotiuduimme majapaikkaamme ennätysnopeasti. Kaikki oli lähellä, hotellin uima-altaat erinomaiset, kaupasta sai hyviä raaka-aineita, joista saattoi itse valmistaa salaattiannoksen tms. Myös J:n kaipaamaa maustamatonta jugurttia oli tarjolla jos jonkin moista merkkiä ja niitä koemaisteltiinkin koko kuukauden jugurttipuutostilan edestä! Ja ennen kaikkea huoneemme oli todella viihtyisä ja tilava, sekä täkäläisittäin törkeän edullinen, niin mikäs siinä ollessa kaikessa rauhassa ennen isoa tourneeta. 

Testivoittajaa kului viisi purkillista


Darwinissa ja Australiassa tähän mennessä parasta on ollut ihmiset. On aivan uskomatonta miten kaikki ovat heti auttamassa ja kysymässä kuulumisia tai muuten vaan mukavia rupattelemassa. Kaupan kassalla asiointi on erittäin sosiaalinen tapahtuma, sillä kassan takana työskentelevät rouvat juttelevat paljon normaalia chit-chattiä enemmän siinä samalla kun pakkaavat ostoksesi. Se ostosten pakkaaminen on kyllä aivan järjetöntä… Ensin ladotaan ostokset hihnalle ja kassahenkilö (ei mikään erillinen pakkaaja) siinä sitten yrittää saada ne pakattua järkevästi kasseihin, vaikkei ne ostokset ikinä tule järkevässä järjestyksessä hihnaa pitkin. Toimitus kestää Suomalaisittain pienen ikuisuuden ja jonossa meinaa käämi mennä, mutta tyypit hymyilevät hangon kekseinä ja tartuttavat rennon asenteensa sinuun viimeistään omalla vuorolla, ja lopulta poistut kaupasta hymyssä suin.

Toinen hyvä esimerkki on paikallisen bussifirman konttorissa työskentelevä daami, jonka myönteistä asennetta omaa työtä kohtaan ei voi kuin ihailla. Samaten hotellimme respassa työskentelevä Jason sai omalla käytöksellään meidät täyttämään palautelomakkeen erityismaininnoilla. Molemmat olivat perus ystävällisiä ja auttavia asiakaspalveluhenkilöitä, mutta tyypit tekivät silkasta auttamisen ilosta pientä extraa. Kuten tämä ystävällinen naishenkilö möi 10pv bussipassit reppureissaajan alennuksella, vaikkei meillä koko jäsenyyttä olekaan. Tai hotellimme Jason antoi meille parempitasoisen huoneen, kun siihen oli mahdollisuus. Pikkujuttuja heille, mutta kun sitä ei edes osattu odottaa, niin voitte kuvitella kuinka iloiseksi moiset eleet meidät tekivät! 
 
Krokotykki?

Keskustan "vilinässä!

Jos ihmisten ystävällisyys on päässyt yllättämään, niin on kyllä hieman hintatasokin. Ei niin ettemmekö olisi tienneet ja varautuneet, mutta euro kun siellä heikkenee ja aussi dollari senkun vahvistuu, niin käy täällä reissaaminen todella paljon kalliimmaksi kuin esimerkiksi kaksi-kolme vuotta sitten. Onneksi olimme budjetoineet majoitukseen kunnolla, niin ollaan saatu rahaa muuhun käyttöön, kun yöpaikkoja on löydetty halvemmalla. Ja muuhun käyttöön sitä rahaa sitten uppoaakin, sillä täällä maksaa kaikki ja siis aivan kaikki aktiviteetit hirmuisesti. Ei esimerkiksi raskittu mennä katsomaan krokotiileja farmille, kun olisi maksanut 29 AUD / hlö tai vuokrata edes pyöriä päiväksi, kun hinta oli 20 AUD / pöyrä. Sen sijaan pulitettiin hymyssä suin 10 päivän bussipassista 459 AUD (340€) per nuppi, jolloin pääsemme matkustamaan koko maan läpi Adelaideen ja sieltä edelleen Melbournen kautta Sydneyhin asti. Muutama yö vierähtää väkisinkin bussissa ja taas säästetään hotellikuluissa. Matkan varrelle tulee mahtumaan monta uskomattoman upeaa paikkaa, joten jos nyt krokotiilifarmi jäi näkemättä, niin liekö tuo iso menetys kokonaiskuvassa. 

Territorion päämaja
Kaiken kaikkiaan Darwinissa oli helppo olla ja ihmiset saivat olomme tuntumaan erityisen kotoisalta. Täällä oli hyvä rentoutua, nauttia iltapäivistä altaalla ja kerätä oma mieli täyteen Ossilan energiaa. Seuraavaksi edessä onkin varsinainen pyhiinvaellus, jonka jälkeen taas tarvitaan varmuudella viikko tai pari liikkumatta. Jouluhan se niihin aikoihin sijoittuukin. Joulu joka täällä näissä lämpötiloissa tuntuu erittäin kaukaiselta käsitteeltä, mutta väistämättä varmastikin on edessä ihan yhtä lailla. 


 


Tunnisteet: , ,

24.11.2011

One month to Down under 17.-18.11.2011

Lento (JetStar) Singapore – Darwin 150€ / hlö
Airport Shuttle Darwinin kentältä hotellille 13AUD / hlö (n.10 €, kun 1€ = 1.3AUD)
Travelodge Mirambeena Resort Agodan kautta 40€ / yö
Päivällis- ja aamiaistarpeet viinin kera kaupasta n.40 AUD (n.30€)


Ensimmäinen kuukausi alkaakin olla jo takana, ja se kyllä meni yhdessä hujauksessa. Jo nyt tuntuu siltä ettei aika riitä mitenkään kaikkeen mitä haluaisimme nähdä ja samalla yritetään pitää mielessä, että varsinkin Aasiaan pääsee kyllä kätevästi myöhemminkin, eikä maailmaa tarvitse saada valmiiksi 6kk reissun aikana.

Toinen visiittimme Singaporeen johtui pääosin siitä, että saimme erittäin halvat lennot Darwiniin juurikin sieltä. Quantasin omistamalla halpalentoyhtiö JetStarilla on edullisia lentoja Singaporesta ja Balilta Ausseihin, ja me saimme omamme Darwiniin vaivaisella 150 eurolla! Lento tosin lähti vasta klo 22 aikoihin, joten ensin kulutettiin päivä hiostavan kuumassa kaupungissa.

Matkustamisessa itsessään on ehkä ollut yllättävintä se kuinka se tosissaan näin kokopäivätyönä väsyttää siinä missä mikä tahansa työ. Majoitusten etsiminen ja paikan vaihtaminen voi olla yllättävänkin uuvuttavaa, vielä kun lämpötila on koko ajan siinä +30 asetetta, niin vähemmästäkin aivot pehmenee ja kärsivällisyys lyhenee! Ja kun pinna on tiukassa, niin tulee se helposti purettua siihen lähimpään, eli matkakumppaniin. Tästä otimme elävän elämän esimerkkiä ennen mantereen vaihtoa Orchard roadilla, kun ne aamulla päälle laitetut vaatteet olivat alta vartin hiestä läpimärät ja jotain pirskatin kahvilaa (jossa kuluttaa aikaa) piti etsiä mammuttimaisten ostoskeskusten keskeltä. ION –ostarilta löytyi lopulta kahvila, mutta sieltä oli lähdettävä reilun tunnin kuluttua kun alkoi hampaat kalista.



Päivä saatiin kuitenkin onnellisesti päätökseen ja masut täyteen T.G.I. Fridaysissä Antiran ja Georgen seurassa. Ei muuta kuin takaisin hotellille hakemaan isommat kapaasimme ja lentokentälle. Matkalla metroaseman ”Security-mummo” keksi jostain syystä, että meidän täytyy avata pakaasit ja esittää sisältöä hänelle. Piti tosissaan purra hammasta, että saatiin pidettyä mölyt mahassa, kun kammettiin 20Kg rinkkoja pois selästä, jotta mummeli saa vilkaista anteeksipyyteleväiseen sävyyn likaisia kuteitamme… 
 

*** Millan Mutina *** 
Painoa rinkoilla on tosiaan noin maksimimäärä lentomatkoja ajatellen. Jaksan vielä kuukaudenkin jälkeen päivitellä miten painoa voi olla niin paljon, vaikka vaatteita on yllättävän vähän. Ja yllättävän vähällä vaatemäärällä sitä kyllä selviääkin vallan mainiosti, mutta niistä koroista en suostunut tinkimään ja hyvä niin, sillä niillä on saatu moni asu näyttämään siistimmältä ja kaupunkikelpoisemmalta. Suomessa pakatessa myös mietitytti, että tuleekohan paksummalle hupparille käyttöä, mutta voi kyllä on tarpeen ainakin Malesialaisissa busseissa! Varusteista sanottakoon vielä sen verran, että päädyin tosiaan lopulta Ospreyn Aether 70l –malliin, joka on miehille tarkoitettu (ainoa ero on selän leveys…). Vaikka päätöstä edeltävät hetket ehkä toivatkin tittelin ”Partioaitan painajainen”, niin pointsit myyjille, jotka ihailtavan kärsivällisesti jaksoivat auttaa sovittelussa ja oikean värin tilaamisessa. Täällä kuukauden kokemuksella reissua jatkaa rinkkaansa erittäin tyytyväinen naishenkilö.



Kentällä kaikki sujui onneksi mallikkaasti ja pisteitä Changi -lentokentälle annamme siitä, että turvatarkastus tehtiin vasta lähtöportin läheisyydessä, eli matkustajat jakautuvat tasaisemmin pitkin kenttää, eikä ollut kilometrijonoja. Tästä voisi ottaa muutkin lentokentät mallia! Halpalentoyhtiön yölennolla ahtaissa tiloissa nukkuminen ei onnistunut ihan yhtä mukavasti, kuin Malesialaisessa bussissa ja koneen laskeutuessa 04:40 paikallista aikaa (GMT +9.5h) oltiin aika pihalla. Itse prosessi kentällä turvatarkastuksen läpi meni myös todella jouhevasti, emmekä törmänneet kuumottaviin virkailijoihin, joita olimme nähneet JIM-kanavalla ohjelmassa ”Australian rajalla”. Koska kaikki sujui kovin nopeasti, niin päätimme vielä jäädä notkumaan lentokentälle, sillä kaupungissa tuskin olisi kummoisemmin tekemistä aamulla klo 05:30…

Matka kentältä keskustaan taitettiin kätevästi Airpot shuttlella auringon taas noustessa ja kuljetusta odotellessa pääsimme keskustelemaan innokkaan kuskin kanssa, joka ihailtavalla innostuneisuudella jakoi tietoa ja mielipiteitä lähiseudun nähtävyyksistä. Hotellilla emme saaneet siihen aikaan vielä tietenkään huonetta, vaan edessä oli 6h hortoilua samoilla tamineilla. Ei siis muuta kuin keskustaan tutustumaan ja aamiaista etsimään! Aamiainen löytyi yhtä helposti, kuin ensimmäinen aborginaalikin, jota tuli tuijotettua hetki liian pitkään, niin että tunsi itsensä juntiksi. Siinä sitten samoiltiin pikkuruisen Darwinin katuja ja istuttiin aina välillä kahvilassa ja oltiin onnellisia siitä, että olimme vihdoin ja viimein maassa josta olimme unelmoineet pitkään! 



Iltapäivä lopulta kulutettiin hotellimme ihanalla uima-altailla. Altaita on kaksi ja varjoisia paikkoja löytyy myös penkkien lisäksi altaasta katetun osan alta. Siinä auringossa loikoillessa ja virkistävässä altaassa pulikoidessa haihtui edellisen vuorokauden väsymys taivaan tuuliin. Ja samalla tuli taas mieleen, että kuinka sitä on aika etuoikeutettu, kun saa tällaista unelmaa toteuttaa. Unelma sisältää kuitenkin budjetin ja siitä tarkkoina suuntasimme hakemaan päivällistarpeita viereistä supermarketista. Voi sitä onnea, kun sai ostaa tomaattia, fetaa, jugurttia ja pullollisen halpaa viiniä!! Pilkkahintainen (39€/yö) hotellihuoneemme on melko suuri ja ikkunan äärestä on kahden hengen pyöreä pöytä, jonka ääressä sopi viettää taas koti-iltaa herkkujen kera ennen kuin nukkumatti vei kahdeksan aikoihin 13h yöunille… 
 

Noin kaiken kaikkiaan ensimmäinen kuukausi on ollut hieno, eikä koti-ikävä vaivaa. Malesia oli oikein positiivinen kokemus ja voimme lämpimästi suositella! Suomen kesä ja syksy ovat ajankohtina ehkä parhaita, sillä valinnan varaa kuvan kauniista saarista löytyy enemmän (eli kuivalla kaudella). Alkuun oli hieman ennakkoluuloja muslimimaata kohtaan, mutta ne luulot kaikkosivat nopeasti. Ihmiset olivat erittäin ystävällisiä, avuliaita ja sopivasti rentoja. Kaikkialla pärjättiin hyvin englannilla ja kaikki tuntuu toimivan länsimaisin silmin oikein hyvin. Tyrkyttelevään kaupusteluun ei törmätty ja ylipäätään kumartelu ja mielistelevä hymyily puuttuu, mikä sai kaiken tuntumaan jotenkin aidommalta. 

Super mukavat respan tytöt Mali Perdanassa Langkawilla

Ensimmäinen kuukausi pysyttiin myös reilusti budjetissa, joten ihan niin kamalasti ei Australian ja Uuden-Seelannin etapit hirvitä. Vaatii se kuitenkin keskittymistä ja mielihaluista joutuu välillä tinkimään (shoe shopping on ihan nou-nou). Ainakin nyt on konkreettisempi käsitys siitä kuinka halvalla voidaan Aasiassa taas näiden kalliiden maiden jälkeen elää.

Terima Kasih sitten vaan tällä erää!

Tunnisteet: , , , , , , ,

21.11.2011

Historian siipien havinaa ja vanhoja ystäviä - Penang 13.-15.11. & Singapore 16.-17.11.2011

Hotelli Naza Talyya 23€ / yö (agodan kautta)
Lauttamatka Langkawi – Penang 60MYR / hlö (n. 14€)
Bussimatka Penang – Singapore 55MYR / hlö (vajaa 13€)
Hotelli 81 Bencool Singaporessa 64€ / yö


Langkawilta lähtiessä tuntui siltä, että oli jo aikakin jatkaa matkaa. Iltapäivästä siis loikattiin lauttaan ja matkattiin kolme tuntia kohti etelää erittäin ilmastoidussa (taas) lautassa Penangin saarelle. Odotukset olivat kohtuullisen korkealla, sillä saaren pääkaupunkia Georgetownia oli kehuttu paljon. Otimme kuitenkin hotellin keskustan ulkopuolelta ja turhamaisina turisteina varattiin ihan ennakkoon Agodan kautta. Ihan halvalla saatiinkin ottaen huomioon, että oltiin 10. kerroksessa oikein siistissä parvekkeellisessa huoneessa ja rannalla sijaitsevassa hotellissa oli vielä uima-allaskin.


Vaikka reissaaminen on edelleen todella mahtavaa, niin lähes kuukausi on nyt oltu kaikki illat liikenteessä tavalla tai toisella. Tiesimme Penangiin saapuessamme, että olemme aivan mahtavan historiallisen kaupungin kupeessa, jossa töllisteltävää ja herkullista ruokaa piisaisi. Nyt kuitenkin voiton vei mukava hotellihuone ja murkinatyydytys haettiin viereiseltä food courtilta. Vietimme siis ”koti-iltaa” ja Georgetown sai odottaa seuraavaan päivään.



Päivän kuumat hetket köllöteltiin altaalla ja vierailtiin Tescossa (ou jee!), josta hankittiin vihdoin reissuaterimet sekä lounasnuudelit. Ilta vietettiin katuja samoillen. Ilman pätevää karttaa oli pikkuruisista kadun pätkistä vaikea saada kohtuu suuressa kaupungissa tolkkua. Toivoa ei kuitenkaan menetetty vaan päätettiin tulla seuraavana päivänä päivän valossa katsastamaan homma uudestaan. Upea Unescon suojelema vuonna 1786 perustettu vanha kauppasatamakaupunki saatiin parempaan tarkasteluun seuraavana päivänä ja heti tuli fiilis, että tänne pitää päästä vielä myöhemmin uudestaan! Tällä erää nimittäin kaksi yötä Penangilla sai riittää, sillä meillä on aikataulu(!) ja 17.11. täytyy olla Singaporessa, kun sieltä jatkolento kiidättää meidät seuraavalle mantereelle.




Uhrattu ananas






Värikästä kyytiä Georgetownissa



Käppäiltyämme ympäri vanhan kaupungin kapeita katuja koko kuuman päivän, palasimme hotellille hakemaan rinkat ja taas kaupunkiin odottamaan yöbussin lähtöä. Kun bussit on kerran Malesiassa huipputasoa, niin kannattaa niissä viettää vaikka yö toisinaan päivän sijaan ja säästää samalla majoituskustannuksissa. Bussin oli määrä lähteä klo 21:50 ja saapuessamme 20min aikaisemmin asemalle, oli bussi jo valmiina odottamassa. Näytettiin lippuja kuljettajalle ja käski hyppäämään kyytiin. Pyllyt siis omille paikoille (täällä on aina paikkaliput) ja säädöt kohdilleen yön taivalta varten. Voi sitä riemua, kun kuski jakoi kuulokkeita ja näytti mistä oman television saa näkymään. Homma meni ihan överiksi siinä vaiheessa, kun penkistä löytyi vielä hierovat säädöt!


Mutta, mutta, mutta… Penangin puolella virallinen bussiasema on lähellä mantereelle menevää siltaa ja vasta siellä meidän lippuja tarkastettiin virallisesti. Tuntui aika kylmältä suihkulta kuulla klo 22:00 että ollaan väärässä bussissa. Miten oli edes mahdollista, että kuski päästää sisään liput katsottuaan, kohde on sama ja juuri ne meidän paikat oli vapaana?? Pari kauhukuvaa myöhemmin meille kuitenkin selvisi, että oikea bussi tulisi samalle asemalle hetkeä myöhemmin. Ei ollut siinä vuorossa telkkareita, saati hierovia penkkejä, mutta oli oikea bussi ja meidän paikkamme vapaana asemalle saapuessa. Surkuhupaisa naurahdus pääsi kun saatiin todeta toisen penkin olevan rikki (makuuasento ainoa vaihtoehto), mutta ei annettu sen haitata, kun keula kaartoi vihdoin kohti Singaporea ja tavoitteena oli vain vetää unta palloon niin monta tuntia kuin suinkin mahdollista. Unen sikkuraiset silmät saatiin vihdoin auki Malesian jäädessä jo taakse ja ihana puhtoinen Singapore häämötti enää passintarkastuksen verran edessä.

Vanhan Singaporen heijastuma uudesta

Ihania kylmiä hedelmäjuomia Bugisilla

Perillä Singaporessa tehtiin tyhmä valinta ja käveltiin bussilta hotellille. Olisi vain pitänyt etsiä lähin automaatti, nostaa paikallista valuuttaa ja ottaa ilmastoitu metro alle. Sen sijaan kävelimme koko matkan aamupäivän kuumuudessa hehkuvia katuja pitkin ja olimme hiestä läpimärkiä hotellille päästyämme. Huonehan toki ei irtoa vielä kymmeneltä aamulla, joten rinkat säilöön ja takaisin kaduille samoilemaan. Löydettiin onneksi todella kiva food court ja saatiin masut täyteen nuudelia pilkkahinnalla. Vihdoin huoneeseen päästyämme pääsi onnellinen huokaus, kun vielä kylppärissä oli kylpyamme! Nokoset olivat myös paikallaan, sillä illaksi oli luvassa spesiaaliohjelmaa.

Pikkasen pihalla ja puikot kädessä, ei hyvä combo...
Durian hedelmä, jonka tuominen hotellihuoneeseen on ehdottoman kiellettyä (epäilemme hajuhaittoja)

Kävi nimittäin niin onnellisesti, että Australiassa asuva ystävämme Anitra oli kaupungissa työnsä puolesta samaan aikaan ja illaksi oli sovittu treffit totta kai! Anitra ja komeampi puolisko George esittelivät meille illan mittaan Singaporen kuuluisia baarikatuja, joihin olivat aiemmin viikolla tuotustumaan. Ilta kului siivillä hyvässä seurassa ja vasta joskus kahden jälkeen kömmittiin peiton alle. Treffit kahden Ausseissa asuvan kanssa tulivat kuin tilauksesta, sillä seuraavaksi suuntaamme juurikin kyseiselle mantereelle!



Thank you Anitra and George! And see you soon :) 



Tunnisteet: , , , ,

13.11.2011

Uusi ranta, uudet kujeet - Langkawi osa 2 (6.11.-13.11.2011)

Hotelli - Mali Perdana resort: k.a. 52MYR / yö (n. 12€) 
Skootterin vuokra n.30MYR / vrk (n.7€) 
Päivällinen halvimmillaan <10MYR (paistettu riisi kanalla+roti+juoma) 
Pyykin pesu 4.50MYR / 1Kg (reilu 1€) 


Synttärisankareiden poistuessa akut ladattuina lomaparatiisista takaisin kaamokseen, jäimme muut vielä Langkawille. Emmehän olleet vielä nähneet saarta nimeksikään, joten kova hinku oli päästä vuokraamaan menopeli, jolla saarta päästäisiin kunnolla kiertelemään. Luksusmajoitus sai tosin vaihtua, sillä myös meidän oli aika palata ”arkeen”. Kriteerit täyttävä majoitus (ilmastointi ja lämmin vesi omassa kylppärissä) löytyikin helposti Chenang Beachiltä Mali Perdana resortista. Millan tarkistaessa erittäin siistiksi osoittanutta huonetta tinkasi Juhana vielä hinnasta lisää pois kolmelle yölle ja huoneet irtosivat hintaan 60MYR/huone/yö (n.14e). Hotellimme sijaitsee piiitkän rannan toisessa päädyssä ja huoneeseen kuuluu kuinka aallot lyövät rantaan. 
 



Muuttopäivän sää ei tosin ollut rantaelämää suosiva, sillä vettä tuli saavista kaatamalla aina hetkittäin. Iltapäivästä päästiin kuitenkin jo pulahtamaan ja sään suhteen optimistisina lähdimme illalliselle. Tarjontaa erilaisista ruuista täällä löytyykin. Malesiassa ylipäätään on paljon tarjolla kiinalaista ja intialaista, mutta Langkawilta löytyy lisäksi myös thaimaalaista ja arbialaista pöperöä. Niin ja tietysti myös tuttua ja turvallista länkkärimurkinaa (pitsat, pastat, pihvit ja salaatit) saa, mutta hinta-laatusuhde on erittäin vaihteleva. Toisaalta kun riisi tulee korvista, niin Millalle menee täydestä kehnompikin kuin väärä raha.

Illallisen jälkeen ei voinut kuin miettiä, että missä ne sadeviitat ovat sitten aina kun niitä tarvitaan? No hotellilla turvassa tietenkin! Olimme tuhannen läpimärkiä lainehtivalle hotellille palattuamme. Loppuilta pidettiin sadetta korttia pelaillen ja ensimmäistä kertaa sai laittaa vähän pitkää lahjetta ja hihaakin päälle. 

Hotellin henkilökunta lapioimassa vettä käytävältä

Seuraavan päivän sää onneksi suosi suunnitelmaamme ja saimme vuokrattua kaksi skootteria. Huristelimme pitkin saarta ja kävimme ihastelemassa ilmaisia nähtävyyksiä kuten kaksi vesiputousta ja Black Sand Beachin. Alkuun Maiju huristeli omalla pyörällä, mutta myöhemmin Millan kokeiltua kaksipyöräistä yhden etapin ja ensimmäistä kertaa kunnolla, niin ei raskinut siitä enää luopuakaan. Onneksi pikkusisko oli tyylilleen uskollinen ja totesi, että ihan sama, saa ajaa jos noin nauttii ;) 


  
Ei kannata jättää skootterille muonaa vartioimatta! (Klikkaa suuremmaksi)

Tämä oli aika vaikuttava luonnossa
Black sand beach
Liikenne Langkawilla on verkkaista ja enimmäkseen johdonmukaista; mennään sieltä mistä mahdutaan, pienempi väistää isompaa ja hitaampi nopeampaa. Liikenne on vasemmanpuoleista, mikä lienee vaarallisinta jalan kaljapäissään kulkeville, mutta mopoilevalle "vääräpuoleisuuden" ei pitäisi suurempia sydämentykytyksiä aiheuttaa. Tiet ovat ihan ok-kuntoisia ja huoltoasemia saarelta löytyy paljon.

Vuokrattavat kaksipyöräiset ovat enimmäkseen 100-150cc nelitahtiskoottereita, jollaisella pystyy joten kuten kaksi päällä saaren jyrkimpiä 10% nousuja ajamaan. Niitä löysimme mm. Mount Rayan laelle johtavalta jo hieman ränsistyneeltä tienpätkältä. Alas kannattaa tulla moottorijarru hyrräten ettei pärrän omia "hyväkuntoisia" jarruja ylikuumenna. Tasamaalla härvelillä pääsee hunttia, joskin jotkut vuokraamot ovat irroittaneet nopeusmittarin kaapelin matkamittarin kilometrilukeman kaunistamiseksi, jolloin oma nopeus pitää arvioida esim. naamaan osuvien itikoiden läiskähdyksen kovuudesta.

Skoottereita vuokrataan minimarteista sun muista kiskoista pitkin Chenai-beachin pääraittia. Vuorokausihinta n. 30RM, panttia 100-200 rähmää per pyörä, ja bensaa saatta tankissa olla jo entuudestaankin. Ysivitosen litrahinta saarella on huimat 1,90RM, ja pyörää palauttaessa polttoaineviisarin toivotaan olevan samassa kohdassa kuin lähtiessäkin. Osa vuokrapaikoista antaa pyöriä ulos hyvinkin hövelisti tyyliin kaksi pyörää yhdellä suomenkielisellä b-kortilla, kun tiukimmat (esim. AB-mart) vaativat validin a-luokan moottoripyöräkortin sekä uskottavan tulkkauksen kortin takaosan sepustuksesta.
Skootteripoliisi
Pyörien ollessa alla, suuntasimme päivälliselle Mutiara -hotellin lähimaastoon. Arabialainen ravintola Maharaja oli tarjonnut jo kerran aikaisemmin niin suussa sulavat herkut meille, että sinne oli päästävä vielä uudestaan! Alkoholia on tästä ravintolasta turha hakea, mutta sen sijaan hummusta, raitaa, naania yms. herkkuja on listalla pääruokien lisäksi jokaiseen makuun ja maut suorastaan sulavat suuhun. Jälkkäriksi voi vaikka nauttia vesipiipun. Ainakin monet miespuoliset arabiasiakkaat näin tekivät. 


  
Muuten tällä Langkawin toisella osuudella on budjetista pidetty huolta syömällä paikallisessa Tomato –nimisessä bistrossa, joka ilahduttaa 24h aukiolollaan. Menu koostuu malesialaisen, etelä- ja pohjoisintialaisen keittiön antimista, joita ovat mm. nasit, rotit, masalat ja tandoorit. Ruoka on hävyttömän edullista (esim. Roti canai 0,70MYR), annoskoko riittävä ja siellä syömällä jää rahaa budjetissa muihinkin harrastuksiin. Maijun poistuessa kolmen yön jälkeen jatkoimme me täällä majoitusta vielä neljällä lisäyöllä k.a. 47MYR / yö (eli erittäin ystävällinen hotellin henkilökunta antoi jatkuvasti lisää alennusta). Vuokrattiin taas pyörä alle ja käytiin tarkastamassa saaren pääkaupungin Kuahin puisto. 


Kuahin rantakatu



Langkawin päivien saapuessa päätökseen, alkoi tuntua siltä, että oli vasta löydetty se sopiva tapa olla ja elää budjetin mukaan. Oli kuitenkin jo korkea aika siirtyä eteenpäin ja pakata kimpsut ja kampsut kasaan. Langkawi oli ihan kiva ja varsinkin näin vielä pahimman sesongin ulkopuolella. Koko saari on kuitenkin ihan turisteja varten, mutta niinhän on toki moni muukin paikka tässä maailmassa. Rannat ovat erinomaiset, eikä niillä ole ollut ruuhkaa ja kaikenlaista puuhaa piisaa, jos aktiviteetteja kaipaa. Kaikki on hyvin mutkatonta ja ihmiset erittäin ystävällisiä. Jos Malesiaan haluaa tulla ja löytää Suomen talven keskelle piristystä, niin tämä on ihan hyvä paikka siinä missä moni Thaimaankin saari. Muualla Malesiassa tuppaa olemaan sadekausi riesana joulu-helmikuussa. 

Ravintola Lighthouse, jossa hyvä tunnelma, ruoka ja...

...sopivan kokoinen banana split vain 10MYR

Ruuhkaa taivaalla
Rantsun aktiviteetteja


Naapuriranta ei ollut lyhyt sekään

Meidän majoitus pusikon toisella puolella




Langkawi jää nyt taakse, mutta matka jatkuu. Kohta kuukausi takana reissuelämää ja vielä ei ainakaan ole reissuväsymystä havaittavissa :) Iloitsemme aina kommenteistanne, joten niitä toivotaan jatkossakin!  


Tunnisteet: ,